Koulutuspoliittinen ohjelma määrittelee Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y:n tavoitteet ja toiminnan päämäärät tuleville vuosille. Siinä kirjoitetaan auki järjestömme pitkän aikavälin toiminnan tarkoitus ja se toimii hallituksen ja toimihenkilöiden työn perusteena.
Edellinen Kopo on vuodelta 2009 ja maailma on muuttunut kovasti tuosta. Koulutuspoliittisen ohjelman valmistelu on ollut noin vuoden kestävä prosessi ja siihen on kuulunut useita kierroksia. Kopo kävi hallituksen käsittelyssä kaksi kertaa ennen hyväksyntää. Hallitusten kokousten välillä tekstiä muokkasivat pienemmät työryhmät. Lopullisen muodon ja päätöksen käyttöönottamisesta hallitus teki kokouksessa 19.3.2016.
>> Lataa KOPO pdf-tiedostona (530 kt)
2. Yleissivistävän koulun on kasvatettava muutosvalmiuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin
3. Perusopetuksen oppiainevalikoimaa on uudistettava
4. Opettajien ammatillista täydennyskoulutusta on lisättävä
Tekninen käsityö ja teknologiakasvatus ovat tiedonaloja, joissa yksilö pääsee itse tekemällä oppimaan innovointia, kokeilemaan ja keksimään uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin sekä toimimaan yritteliäästi ja itseohjautuvasti.
Perusopetuksen tulee antaa oppilaille teknologinen yleissivistys, johon kuuluvat hyvät tekniset kädentaidot ja laaja-alainen teknologinen ymmärrys. Vain siten yksilöllä on mahdollisuus olla osallisena tulevaisuuden kehityksessä. Yleissivistävien kädentaitojen ja teknologian opetuksen sisältöjen tulee tähdätä myös osaavien yksilöiden saatavuuteen yhteiskunnan työmarkkinoille.
Yleissivistävän käsityön ja teknologian opetuksen sisältöjen tulee tähdätä osaavien yksilöiden saatavuuteen yhteiskunnan työmarkkinoille. Tulevaisuuden tekijöille tulee taata riittävästi mahdollisuuksia kehittää taitojaan asiantuntevassa ja turvallisessa oppimisympäristössä.
Tietojen ja taitojen prosessinomainen yhdistäminen, tekemällä ja kokeilemalla oppiminen sekä tee-se-itse-asenne tarjoavat keinoja vastata muuttuvan maailman tarpeisiin.
Käsillä tapahtuvan tekemisen kautta on mahdollista toteuttaa tuotesuunnittelua ja design-prosessia, joka avaa näkökulmia teknologisten kokonaisuuksien laaja-alaiselle ymmärtämiselle. Teknologiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä, jotka osaavat innovoida uutta ja kestävää teknologiaa teknologian kuluttamisen sijaan.
Oppilailla on opiskeltavina suomalaisessa peruskoulussa 16 ja lukiossa 18 pakollista oppiainetta. Oppiaineiden määrä on tähän päivään mennessä vain lisääntynyt. Maailmaa ei tule tarkastella koulussa pirstaleisesti oppiaineittain tai tieteenaloittain, vaan eheänä kokonaisuutena.
Nykyinen oppiainejako rajaa opetusta ja sitä kautta oppimista keinotekoisin rajoin. Tämä johtaa aineiden väliseen vertailuun, jopa kilpailuun niiden merkityksestä. Opetusta ohjaavat oppilaan edun sijasta palkkaus- ja määrärahakiistat.
Perusopetuksessa opittavilla käsityötaidoilla ja teknologisella yleissivistyksellä on selkeä yhteiskunnallinen merkitys. Perusopetuksen valtakunnallinen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden tulee käsityöaineiden osalta vastata yhteiskunnan todellisia tulevaisuuden tarpeita.
Oppiainekentän uudistus mahdollistaa Teknisen käsityön ja teknologiakasvatuksen oppisisältöjen opiskelun niille luonteenomaisessa oppiainekokonaisuudessa. Edellytyksenä opiskelulle tulee olla koulutettu osaava opettaja jolla on laaja-alainen osaaminen teknisen käsityön ja teknologiakasvatuksen oppimisympäristöistä.
Täydennyskoulutuksen tarve on entistä suurempi nyt, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti syyslukukaudesta 2016 alkaen. Uudistuneessa opetussuunnitelmassa on sisältöjä, jotka edellyttävät opettajilta lisä- ja täydennyskoulutusta:
● aineenopettajakoulutuksen saaneille opettajille on tarjottava didaktista koulutusta alakoulun
opetukseen
● kaikille teknisen käsityön työtapojen mukaisesti opettaville opettajille on annettava riittävät perustaidot ohjelmoinnin opettamiseen
● opettajia on koulutettava tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa
● opettajia on koulutettava eheyttävien oppimiskokonaisuuksien kehittämisessä
Myös tulevaisuudessa on odotettavissa muutoksia, jotka asettavat vaatimuksia laadukkaalle jatkokoulutukselle.
Edellinen Kopo on vuodelta 2009 ja maailma on muuttunut kovasti tuosta. Koulutuspoliittisen ohjelman valmistelu on ollut noin vuoden kestävä prosessi ja siihen on kuulunut useita kierroksia. Kopo kävi hallituksen käsittelyssä kaksi kertaa ennen hyväksyntää. Hallitusten kokousten välillä tekstiä muokkasivat pienemmät työryhmät. Lopullisen muodon ja päätöksen käyttöönottamisesta hallitus teki kokouksessa 19.3.2016.
>> Lataa KOPO pdf-tiedostona (530 kt)
Tavoitteet:
1. Teknologinen yleissivistys kuuluu kaikille2. Yleissivistävän koulun on kasvatettava muutosvalmiuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin
3. Perusopetuksen oppiainevalikoimaa on uudistettava
4. Opettajien ammatillista täydennyskoulutusta on lisättävä
1. Teknologinen yleissivistys kuuluu kaikille
Maailma on muutosten kourissa. Kiihtyvä ilmastonmuutos, globaali poliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä teknologian yhä vahvempi nivoutuminen ihmisten arkeen aiheuttavat haasteita suomalaisen yhteiskunnan rakenteille. Teknologia tulee muuttumaan nykyiseen verrattuna yhä mobiilimmaksi, integroituneemmaksi sekä käyttäjälähtöisemmäksi. Tiedon hyödyntämis- ja soveltamistaidot tulevat korostumaan yksilön osaamisessa. Erilaisten virtuaalisten verkostojen merkitys kasvaa digitalisaation edetessä. Koneiden ja ihmisten välinen yhteistyö lisääntyy ja uusia valmistusmenetelmiä syntyy.Tekninen käsityö ja teknologiakasvatus ovat tiedonaloja, joissa yksilö pääsee itse tekemällä oppimaan innovointia, kokeilemaan ja keksimään uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin sekä toimimaan yritteliäästi ja itseohjautuvasti.
Perusopetuksen tulee antaa oppilaille teknologinen yleissivistys, johon kuuluvat hyvät tekniset kädentaidot ja laaja-alainen teknologinen ymmärrys. Vain siten yksilöllä on mahdollisuus olla osallisena tulevaisuuden kehityksessä. Yleissivistävien kädentaitojen ja teknologian opetuksen sisältöjen tulee tähdätä myös osaavien yksilöiden saatavuuteen yhteiskunnan työmarkkinoille.
2. Yleissivistävän koulun on kasvatettava muutosvalmiuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin
Kädentaitoja ja teknologian eri osa-alueita tarvitaan lukuisissa arkielämän tilanteissa ja tehtävissä. Opetuksen on oltava monipuolista. Kouluaikana erilaiset oppijat, oppilaiden mielenkiinnon kohteet ja tulevaisuuden tarpeet on otettava huomioon. Opetuksen on annettava perusvalmiudet, joita soveltamalla aikuisiän teknologinen ongelmaratkaisu ja uuden oppiminen onnistuvat. Teknologinen yleissivistys lisää merkittävästi oppilaiden elinikäistä turvallisuutta.Yleissivistävän käsityön ja teknologian opetuksen sisältöjen tulee tähdätä osaavien yksilöiden saatavuuteen yhteiskunnan työmarkkinoille. Tulevaisuuden tekijöille tulee taata riittävästi mahdollisuuksia kehittää taitojaan asiantuntevassa ja turvallisessa oppimisympäristössä.
Tietojen ja taitojen prosessinomainen yhdistäminen, tekemällä ja kokeilemalla oppiminen sekä tee-se-itse-asenne tarjoavat keinoja vastata muuttuvan maailman tarpeisiin.
Käsillä tapahtuvan tekemisen kautta on mahdollista toteuttaa tuotesuunnittelua ja design-prosessia, joka avaa näkökulmia teknologisten kokonaisuuksien laaja-alaiselle ymmärtämiselle. Teknologiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä, jotka osaavat innovoida uutta ja kestävää teknologiaa teknologian kuluttamisen sijaan.
3. Perusopetuksen oppiainevalikoimaa on uudistettava
Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. esittää oppiainevalikoiman uudistamista kuuteen kokonaisvaltaiseen oppiainekokonaisuuteen. Tämä tuo mukanaan mahdollisuuden monialaiseen ilmiöiden ja sisältöjen tarkasteluun eheyttäen samalla koulupäivää.Oppilailla on opiskeltavina suomalaisessa peruskoulussa 16 ja lukiossa 18 pakollista oppiainetta. Oppiaineiden määrä on tähän päivään mennessä vain lisääntynyt. Maailmaa ei tule tarkastella koulussa pirstaleisesti oppiaineittain tai tieteenaloittain, vaan eheänä kokonaisuutena.
Nykyinen oppiainejako rajaa opetusta ja sitä kautta oppimista keinotekoisin rajoin. Tämä johtaa aineiden väliseen vertailuun, jopa kilpailuun niiden merkityksestä. Opetusta ohjaavat oppilaan edun sijasta palkkaus- ja määrärahakiistat.
Perusopetuksessa opittavilla käsityötaidoilla ja teknologisella yleissivistyksellä on selkeä yhteiskunnallinen merkitys. Perusopetuksen valtakunnallinen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden tulee käsityöaineiden osalta vastata yhteiskunnan todellisia tulevaisuuden tarpeita.
Oppiainekentän uudistus mahdollistaa Teknisen käsityön ja teknologiakasvatuksen oppisisältöjen opiskelun niille luonteenomaisessa oppiainekokonaisuudessa. Edellytyksenä opiskelulle tulee olla koulutettu osaava opettaja jolla on laaja-alainen osaaminen teknisen käsityön ja teknologiakasvatuksen oppimisympäristöistä.
Tuntijako 2012 |
Teknisten aineiden opettajat –TAO r.y:n esitys |
||
Oppiaineet |
vvt. |
Oppiainekokonaisuus |
vvt. |
Äidinkieli ja kirjallisuus | 42 |
Viestintä ja vuorovaikutusOppisisällöt aineista:Äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, B1-kieli |
64 |
Ai-kieli | 16 | ||
B1-kieli | 6 | ||
Matematiikka | 32 |
Matematiikka
Oppisisällöt aineista: Matematiikka |
28 |
Ympäristöoppi | 14 | ||
Biologia ja maantieto | 7 | ||
Fysiikka ja kemia | 7 |
Luonnontieteet ja teknologiakasvatus
Oppisisällöt aineista: Fysiikka ja kemia, Biologia ja maantieto, Matematiikka, Käsityö |
45 |
Terveystieto | 3 | ||
Uskonto/elämänkatsomustieto | 10 | ||
Historia ja yhteiskuntaoppi | 12 |
Taiteet ja taidot
Oppisisällöt aineista: Musiikki, Kuvataide, Käsityö |
25 |
Musiikki | 8 | ||
Kuvataide | 9 | ||
Käsityö | 11 |
Historia ja yhteiskunta
Oppisisällöt aineista: Historia ja yhteiskuntaoppi, Uskonto,Elämänkatsomustieto, Oppilaanohjaus |
20 |
Liikunta | 20 | ||
Kotitalous | 3 | ||
Oppilaanohjaus | 2 |
Ihminen ja hyvinvointi
Oppisisällöt aineista: Terveystieto, Liikunta, Kotitalous |
30 |
Taide- ja taitoaineiden valinnaiset | 11 | ||
Valinnaiset aineet | 9 | ||
Valinnaiset aineet |
10 | ||
Vähimmäistuntimäärä | 222 | Vähimmäistuntimäärä | 222 |
4. Opettajien ammatillista täydennyskoulutusta on lisättävä
Teknisen käsityön työtavat ja sisällöt ovat oppiaineen koko olemassaolon ajan uudistuneet yhteiskunnan vaatimusten ja teknologisen kehityksen myötä. Säännöllinen lisä- ja jatkokoulutus sekä kollegiaalinen tuki yhteisissä tapahtumissa ja virtuaalisesti, edistävät opettajan identiteetin kehittymistä sekä työssä jaksamista. Koulutuksen järjestäjän tarjoama täydennyskoulutus on tähän mennessä ollut erittäin vähäistä ja opettajat ovat omatoimisesti aikaansa seuraten kehittäneet opetusta.Täydennyskoulutuksen tarve on entistä suurempi nyt, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti syyslukukaudesta 2016 alkaen. Uudistuneessa opetussuunnitelmassa on sisältöjä, jotka edellyttävät opettajilta lisä- ja täydennyskoulutusta:
● aineenopettajakoulutuksen saaneille opettajille on tarjottava didaktista koulutusta alakoulun
opetukseen
● kaikille teknisen käsityön työtapojen mukaisesti opettaville opettajille on annettava riittävät perustaidot ohjelmoinnin opettamiseen
● opettajia on koulutettava tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa
● opettajia on koulutettava eheyttävien oppimiskokonaisuuksien kehittämisessä
Myös tulevaisuudessa on odotettavissa muutoksia, jotka asettavat vaatimuksia laadukkaalle jatkokoulutukselle.