ttblog banneri
maalis 4

Make programs, eli teknologiakasvatusta Jenkkiläisittäin

Uutisissa on paljon keskustelua tuontitulleista ja Amerikkalaisten työllisyyden kohentamisesta. Toisaalta työllisyyttä ei voida parantaa jos ei ole osaamista ja siksi on taitojen opettaminen on tärkeää.

Rapakon takana on myös osaamista ja joissain kouluissa lähes suomalaista teknologiakasvatusta vastaavaa opetusta. Sain Jukka Raulamolta linkkivinkin Utahilaisen high-schoolin/yliopistotason koulun sivuille, josta löytyy kuvausta sikäläisistä tilaratkaisuista ja työturvallisuusmateriaalista.

>> Esimerkki, että millaisessa ympäristössä Utahissa touhutaan teknistä työtä:

>> Työturvallisuuden perusteet vaaditaan ennen, kuin työkaluihin päästään käsiksi:

Esimerkki Amerikkalaisesta työturvallisuusohjeistuksesta: >> linkki (PDF)

Kyllähän meillä Suomessa ollaan totuttu aika hyvään teknisen työn työskentely-ympäristöön, mutta paljon hyvää on muuallakin olemassa.
tammi 14

Konesalittomia kouluja Suomessa

Tukitilojen ja väliaikaisten opetustilojen tarpeet:
Teknisen työn opetuksen näkökulmasta tarpeellisten konesalien rakentamisesta on kaavailtu villeimmissä koulusuunnitelmissa luovuttavan kokonaan. Joissain tapauksissa on ollut kyse ns. pääkoululle rakennettavista tukitiloista, jos alueella on esimerkiksi erityisen suuri kasvukeskittymä ja joudutaan rakentamaan uudisrakennus kasvukeskittymän huippua tasaamaan.

Väliaikaisia tukitiloja rakennettaessa on joskus ollut aikeena, että konesalittoman koulun tukitiloja pääasiallisesti käyttävät oppilaat voisivat käyttää pääkoulun teknisen työn puuntyöstökoneita esim. kevätlukukauden ajan. Tällöin pääkoulun oppilaat voisivat työkennellä lisärakennuksen teknisen työn opetustiloissa. Valitettavasti useimmissa tapauksissa koulun lukujärjestysten tekeminen siten, että molemmat tilat saataisiin toimimaan kaikkien oppilaiden opiskeluympäristönä on osoittautunut mahdottomaksi.

Oppilaan etu ja raha vastakkainasettelussa:
Viimeaikoina olen törmännyt suunnitelmiin, joissa ollaan kokonaan luovuttu teknisen työn luokkien konesaleista purunpoistojärjestelmineen. Kysymys on puhtaasti säästötoimenpiteestä, jolla pyritään tuhoamaan teknisen työn opetuksen kiinteitä rakenteita ja koko käsityönopetuksen perusteita. Opetussuunnitelman mukaisesti käsityötä opetetaan monimateriaalisena oppiaineena, jossa yhdistyvät teknisen työn ja tekstiilityön työtavat.

Valmiiksi höylätty ns. OM-laadun puutavara tehdään oksaisesta männyn latvatukista ja on liian kosteaa puusepäntuotteiden valmistamiseen.
Käytännössä konesaleista luopuminen viitoittaisi tietä koko puumateriaalien käytöstä luopumiseen. Puutavaraliikkeen ja rautakaupan PHL-profiiliin höylätyt ja muoviin pakatut B-luokan (entinen kvintta) eivät pysty korvaamaan luokissa valmistettuja aihioita. Kyseessä ei siis ole puusepänkuiva tai oksaton puutavara, kun hankitaan kelmuun pakattua, valmiiksi höylättyä puutavaraa. Kyseinen puutavara on tarkoitettu rakennusliikkeille ja yksityisten remonttitarpeisiin talotyömaalle, ei puusepänlaatuisten tuotteiden valmistamiseen tai varsinkaan peruskoululaisten puutöiden materiaaliksi.

Pienen lapsen motoriikka, voima ja kärsivällisyys eivät missään nimessä riitä työskentelemään materiaalien kanssa, jotka ovat oksaista, märkää ja kieroa. Erikoistilattu A-luokkainen puutavara eri dimensioihin tehtynä puolestaan nostaa materiaalien hankintakustannukset helposti monikymmenkertaisiksi, jolloin koulun vuosittaiset materiaalikustannukset nousevat helposti kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla.

Uusia kouluja rakennettaessa tulee huomioida pedagogiset ja käytännön opetuksen kannalta tärkeät lähtökohdat.
Uusien koulujen rakentamisessa tulee käyttää riittävää teknisen työn opettajien asiantuntemusta, koska samalla linjataan tuhansien oppilaiden mahdollisuutta työskennellä turvallisissa ja opetussuunnitelman edellytykset mahdollistavissa tiloissa. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa olla hyödyntämättä sitä mahdollisuutta, jonka suomalainen käsityön opetus on antanut peruskoulun oppilaille esimerkiksi kädentaitojen, ongelmanratkaisutaitojen, luovuusajattelun ja yhteistyötaitojen oppimisessa.
loka 30

Työsuojeluhallinnon ohjeita koneen maahantuontiin, jakelijalle, ostajalle ja rahoittajalle

Koneiden hankkiminen ei ole helppoa hommaa ja varsinkin peruskoulussa käytettävien koneiden tulee olla erityisen hyvin käyttötarkoitukseensa soveltuvia. Onneksi työsuojeluhallinto on laatinut oppaan, jossa on ohjeistettu näissä asioissa.

https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/2426906/Koneen_maahantuonti_TSO_22.pdf/89108116-16c2-4c8d-8eef-a25777984037
loka 9

Kiitos syyspäivistä 7-8.10.2017!!

Oululaisten kova työpanos palkittiin todella hienosti onnistuneiden syyspäivien myötä. Tapahtuma keräsi yhteen reilusti yli 300 ihmistä ja lähes kaikki järjestelyt onnistuivat erinomaisesti.

Syyspäivien ohjelma, näyttelyt, työpajat ja esitykset saivat todella paljon ylistäviä sanoja. Tunnelmallisessa iltajuhlassa palkittiin ansioituneita teknisen työn ja käsityön opettajia.

Linkki lauantain radiolähetykseen:

Oulun lähetys alkaa 11 min (klippi 7.10. 35min.) kohdalla ja haastateltavana on Eero Hietapelto Tao ry:n Oulun killasta, eli Oulun alueen teknisen työn opettajat ry:stä.

Kiitos vielä kaikille tapahtumassa mukana olleille osallistujille sekä järjestäjille. Erityiskiitos kaikille näytteilleasettajille ja mainostajille, jotka mahdollistavat tällaisten koulutuspäivien järjestämisen!
syys 10

Uraltonen rakentelukursseja

Olen kuullut lukuisia kertoja, että suomalainen tee se itse-kulttuuri on ainutlaatuinen ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vertaansa vailla. Esimerkkinä suomalaisen tee se itse-kulttuurin kulttuuriteoista ovat Uraltonen ja Mikko Kankaanpään järjestämät vahvistinrakennuksen työpajat sekä miehen suunnittelemat ja valmistamat vahvistimien rakennussarjat.

tässä tunnelmakuvia aiemmin järjestetyistä työpajoista:
http://www.uraltone.com/uraltoneworkshops.html

Suomalaisella teknisen työn opetuksella on iso merkitys myös teknologianrakentelun ja kädentaitojen harrastamiseen kannustamisessa. Tekemällä oppii!