K@sityotila
>>OPH:n blogi oppimisympäristöjen kehittämiseksi
TAO.r.y. 50-vuotta
>> Katso juhlavideo
>> Näyttely Instagramissa
Tutustu työturvallisuus osioon
>> Työturvasivut
>> TyöTurvaBlogi

Olli Pekka HeinonenTämä vuosi on yhdessä olemisen ja tekemisen juhlaa. Suomi täyttää 100 vuotta ja juhlavuoden teemana on ”yhdessä”. Meneillään on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vaalii Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja demokratiaa. Itsenäisyyden satavuotisjuhla antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea juhlavuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen.

Opetus ja kasvatus ovat suomalaisia vahvuuksia, joita viedään maailmalle. Suomalaisen koulutuksen historiassa käsityön opetuksella on vankka rooli osana sivistyksen rakentamista. Käsityön merkityksen näki myös kansakoulun perustaja Uno Cygnaeus, joka hän puolusti puukäsitöiden ja ompelemisen asemaa kansakoulun opetussuunnitelmassa.

Käsityö onkin ollut oppiaine koko yleissivistävän oppivelvollisuuskoulun historian ajan. Alun perin käsityön oppiaineita oli kaksi – tytöille omansa ja pojille omansa. Peruskouluun siirtymisen jälkeen 1970-luvulta alkaen oppiaineista käytettiin nimityksiä tekstiilityö ja tekninen työ. Vuodesta 1999 alkaen peruskoulussa on ollut vain yksi, kaikille yhteinen oppiaine, jota kutsutaan käsityöksi. Perusopetuksen tuntijakoon tämä  oppiaine tuli itsenäisenä vuonna 2001. Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa säädettiin käsityön opetuksen perusteista.

Käsityönopetus on pystynyt kehittymään ja vastaamaan eri aikakausien haasteisiin. Käsityön tavoitteet ja sisällöt ovat muuttuneet vuosien varrella: Ennen niissä korostuivat tuotteet, kodin arkiset tarpeet, käytännöllisyys ja taloudellisuus. Nykyään korostetaan kasvatuksellisia arvoja ja prosesseja. Koulussa on erityisen tärkeää luoda mahdollisuuksia itsetuntoa vahvistaviin osaamisen ja onnistumisen kokemuksiin ja ohjata jokaista oppilasta tunnistamaan omat vahvuutensa. Käsityön tuoma rikkaus itseilmaisuun ja toiminnalliseen taitojen oppimiseen on suomalaisen koulutuksen vahva ja kestävä osa.

Käsityö luo merkitystä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Teknisen ja tekstiilityön työtavat ovat monimateriaalisen oppiaineen opetuksessa rikkaus, jota voi vaalia ja jonka avulla voi kehittää pedagogista yhteisopettajuutta. Käsityöllä on oppiainerajoja ylittävä luonne ja käsityön työtapoja ja pedagogiikkaa voi luontevasti integroida monien muiden oppiaineiden kanssa. Käsityöllä on keskeinen rooli asioiden ja ilmiöiden konkretisoinnissa. Se on monipuolinen oppiaine, josta on hyötyä niin oppijan omassa kokonaisvaltaisessa kehityksessä kuin muussa oppimisessa.

Sähköisten välineiden ansiosta ajantasainen tieto on kaikkien ulottuvilla, joten yksittäisen tiedon omaksuminen ei ole enää yhtä tärkeää. Merkittävämpään rooliin on noussut taito käsitellä, arvioida ja soveltaa olemassa olevaa tietoa. Koska uusi tieto tuotetaan verkostoissa, tarvitaan yhä monipuolisempia yhdessä tekemiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Tulevaisuuden käsityönopetuksessa innostutaan ja ajatellaan yhdessä. Yhdessä ajatteleminen luo kasvu- ja oppimisympäristön, jossa yhdessä tekemällä saadaan aikaan parempaa. Teknologia-ajan haasteet innostavat ajanmukaisten, monimateriaalisten arjen käsityötaitojen kokeilevaan harjoitteluun ja oppiaineita läpileikkaaviin toimintamuotoihin.

Sivistys on vanhanaikaisesta kaiustaan huolimatta käytännönläheistä ja hyödynnettävyyteen tähtäävää toimintaa ja kokonaisuuksien ymmärtämistä.  Opetuksen suunnittelun yhteydessä määritellään, millainen on sivistystä ja oppimista edistävä koulu ja mitä käsityön keinoin voidaan saavuttaa. Ratkaisevaa on, miten käsityöhön liittyvien tietojen ja taitojen oppimisesta ja opettamisesta edelleen innostutaan ja siten kasvatetaan omaa sivistystä.

Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden.

Osaavat ja sitoutuneet opettajat ovat suomalaisen koulun menestyksen perusta. Tutkimusten mukaan yläkoulujen opettajat pitävät työstään ja oma koulu nähdään hyvänä työpaikkana. On tärkeää, että käsityön opettajien innostusta, mahdollisuuksia ja kiinnostusta jatkuvaan itsensä kehittämiseen ylläpidetään. Uuden käsityön oppimisen ja opettamisen parantaminen edellyttää myös koko kouluyhteisön kehittämistä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Käsityöllä on pitkä ja merkittävä historia koulun oppiaineena. Käsityönopetus on pystynyt kehittymään ja vastaamaan eri aikakausien haasteisiin. Kyseessä ei ole vain tarina käsillä tekemisen oppimisesta, vaan käsityön opettaminen elää ajassa ja luo jatkuvasti uutta sivistystarinaa tulevaisuutta varten. Uno Cygnaeuksen unelma elää ja käsityön tarinan tekeminen jatkuu edelleen.

Lämpimät onnittelut Teknisten aineiden opettajat - TAO ry:lle 50 -vuotisjuhlavuoden johdosta.

Olli-Pekka Heinonen
Opetushallitus, Pääjohtaja